Sami Korkiakoski - mietteitä Lahden humanistis-demokraattiselta duunarilaidalta Ruohonjuuritason ihmisyyttä - mopilla asiat järjestykseen

Muistovuosi 1918 mielessäni.

  • Vappumarssi 1921. Kemin työväenyhdistys marssii. Lähde: Kemin työväenyhdistys
    Vappumarssi 1921. Kemin työväenyhdistys marssii. Lähde: Kemin työväenyhdistys

Viime vuoden sisällissodan 100-vuotta muisteluvuosi lähensi minua miettimään sadan vuoden takaisia asioita. Marjo-Riitta Liukkosen Hennalan naissurmat 1918-luento avasi minulle uuden maailman siitä kivusta, jonka nuori kansa historiankulussa on joutunut kokemaan. Työväenliikkeen vapaudesta taisteltiin jo ennen Suomen itsenäisyyttä. Vuonna 1903 Forssan julistuksessa haluttiin kahdeksan tuntista työpäivää kaikille työläisille. Väinö Linnan teoksessa Täällä Pohjantähden alla sivuttiin elämänkohtaloissa torpparin huonoa asemaa isäntävallan alla. Työväenliike järjestäytyi heikomman puolesta myös maaseudulla.

Todellinen vallankumous lähti kuitenkin maamme pääkaupungista, Helsingistä. Kaupunkiproletariaatti jonotti leipää ja teki työtä samaan aikaan. Monet työläisperheen jäsenistä jonottivat ruokaa huonon huoltovarmuuden omaavassa Suomessa. Katkeruus kasvoi ja vaatimus aseellisen vallankumouksesta kiteytyi Helsingin työväentalossa sytytettyyn punaiseen lyhtyyn. Seurauksena verinen sisällissota, jossa kaatui arviolta 36000-38000 henkeä.

Sodan syntien sovitus olikin sitten todella julma. Oikeudenkäyntiä käytiin mielipiteiden johdosta. Saatujen rangaistuksien kovuuteen vaikutti hävinneen osapuolen osallisuus väitettyihin tihutöihin. Vankileireihin koottiin niin naiset kuin miehetkin, jotka osallistuivat sotatoimiin. Omaisten kiellettiin viemästä ruokaa vankileireille ja monet kuolivat heikon yleiskunnon johdosta vankilaolosuhteisiin, jossa kulkutaudit jylläsivät. Jotkut teloitettiin suoraan, jos osallisuus tihutöihin oli raskauttava.

Kaikesta tästä työväenliike on maksanut todella raskaan hinnan. Vasta toisen maailmansodan jälkeen on vasemmistolainen työväenliike päässyt kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan. 1930-luvulla hallitus jätti lepäämään kommunistilait, joilla olisi rajoitettu vasemmistolaisten toimivaltaa suomalaisessa demokratiassa. Toki nämä "kommunistilait" olivat vastoin perustuslain henkeä, jolla turvataan kokoontumisvapaus.

Myös viime sotien aikana vasemmistolaista ajattelua on karsittu ja vasemmistolaisia poliitikkoja laitettu vankeuteen vasemmistolaisten ajatusten levittämisestä. Tämän kohtalon koki muun muassa Kemin työväenyhdistyksen johtoon kuulunut naispolitikko, Hilja Laitila, joka istui koko jatkosodan vankeudessa ilman syytettä tai tuomiota.

Sami Korkiakoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset